...ja se haravalla kaiveli hampaitaan.
Minkä takia talliradiokin soitti noin älyvapaata musiikkia juuri nyt? Struntsaker näytti nauravan tallimestarintorvelolle ja otti vähän sivuaskelia. Lopulta se antoi ottaa itsensä kiinni. Eihän orilla ollut mitään mielenkiintoa karkaamiseen. Rapsuttelin Piikevän tuntihevosia ja katsoin näytelmää karsinan kalteri-ikkunasta kahvikuppi toisessa kädessäni.
Kuului aitasta kananpojan aivastus, oli raukalla lapsihalvaus.
Jumpe, tallimestari pysähtyi yhtäkkiä. Ontuiko se penteleen Struntsaker juuri tänään? Tallimestari tarkisti etujalan ja ilmeisesti huomasi kengän välissä kiven, koska kangotti jotain. Ainakaan tumma ori ei enää ontunut, kun tuli sisälle talliin. Hevonen näytti virnistelevän itseensä tyytyväisenä, mutta varmaankin minä vain kuvittelin...
Siellä seinällä soitteli suolainen silli.
Jumpe kysyi, minkä vuoksi kuuntelin niin älyvapaata musiikkia. Kohautin olkiani ja join lisää kahvia. Struntsaker hörisi karsinassaan lempeästi parille hevosenhoitajalle, jotka kulkivat ohitse satuloita kantaen. Huikkasin perään, että kiitos taas hevosten liikuttamisesta, ja laittakaa kahvinkeitin uudelleen päälle. Tallimestari katsoi minua pahasti, en tiedä kyllä miksi, ja lähti mutisten jotain ruuasta. Yhtäkkiä minun teki mieli silliä.
Oli apunansa sillä yksi värillinen pilli.
Kuka oikeasti keksi soittaa radiosta tällaista musiikkia? Jätin kahvikupin loimipinon päälle ja lähdin satulahuoneeseen, koska siellä vinkui jokin. Mitään ei näkynyt, ja oletin, että ehkä silli siellä sitten soitteli pilliään. Tai ehkä se oli pesukone, joka oli ollut jo puoli vuotta kuolemaisillaan ylitöidensä vuoksi kaikkien Piikevän loimien ja satulahuopien kanssa. Otin maasta Struntsakerin satulan ja vein sen harjauspuomille, koska ihan pian meidänkin täytyisi olla valmiina.
Kirppu tanssi tangoa lattialla, ja lude oli katkera sängyn alla.
Olin mielettömän hyvällä tuulella, vaikka Struntsakeria hävetti olla Piikevän pihassa. Sitä katsottiin kuin maailman suurinta ihmettä, ja näin, kuinka se halusi piiloutua. Olihan se ennenkin kilpaillut, mutta oli myös tottunut olemaan aivan rauhassa kotonaan. Rohkaisin Stuntsakeria taputuksella kaulalle, mutta ei se kovin paljoa piristynyt.
Kissa lauloi sooloa orrella, ja hiiri löi tahtia korrella.
Struntsaker höristi korviaan, kun Nöpö-kissa juoksi häntä suorana tallin ovista ulos ja painui tuhatta ja sataa peltoon varmaan jonkin pikkuhiiren perässä. Olihan se mukavaa, ettei vanha kunnon Struntsaker säikähtänyt mitään niin typerää, kuin onnesta sekaisin täysillä eteenpäin painava vanha kissa. Kohta olisi kilpailuaika, ja minua jännitti. Hyvä, ettei ratsuakin.
Hento lehmä se istui pirtissä, a härkä oli synkkänä vintissä.
No niinpä tietenkin. Näin mieheni kasvot päärakennuksen ikkunassa. Pakeni sinne väkijoukkoa, mokomakin, vaikka kyllä hänellä tallipihassa olisi aivan tarpeeksi hommaa ollut. No samapa tuo, olinhan jo melkein valmis orini kanssa ja lähtisin aivan pian rentoutumaan ja lämmittelemään pikkukentälle. Toivottakoot Jumpe minulle onnea, tuosta aviomiehestä kun siihen ei sitten varmaan ole.
***
***
meym. - Fierce Wind BJD
Myöhässä, kuten aina. Harja sekaisin ja haisee vietävältä, eipä tainnut
tuoda tuliaisiakaan. Näinhän ne kisa-aamut aina alkavat.
"Nukuitko hyvin?"
Joo, toi on Tom, ajaja. Täsmällinen, mukava, reipas, iloinen.. Listaa voisi
jatkaa loputtomiin.
"I dream at night, I can only see your face"
Todella fiksu vastaus, niin sitä pitää.. Mitäköhän tuonkin päässä liikkuu?
Tai pikemminkin: mitä siellä ei liiku?
"Jaa, että sillä tavalla. Mennäänkö jo?"
"Since you've gone I've been lost without a trace"
"Tuo tais tarkottaa että ei. Meen jo autoon, tulkaa sitten kun ootte valmiita."
Seuraavat viisi minuuttia kuluvat.. Kuluvat edelleen.. Meni jo puoli tuntia.. Luokka alkaa parin tunnin päästä ja matkaankin menee aikaa.. Ja ei mitään muutosta nopeuteen, yhtä hidas kuin ennenkin.. No niin, vihdoin! Nyt menoksi jotta ehditään. Käppäillään tästä ovelle ja siitä sitten traikkuun reippaasti, turhia hidastelematta jooko?
"Oh can't you see you belong to me?"
Yhtäkkiä tuo on minu kaulassa kii ja halailee ja pussailee.. Onko noi
kyyneliä? Oli ilmeisesti hieman raskas yö, missä lie ollutkaan.
Ja nyt, viimein: traikussa, matkalla, aurinko paistaa ja kaikki on hyvin.
"Mistäs sie nyt Policea oot saanu kuunneltua? Muistaakseni ei oo tapaistas
surffailla netissä"
Tom se jaksaa naurattaa.
"Every single day and every word you say, Every game you play, Every
night you stay, I'll be watching you"
Selvästi kaheli. Ja tuonko pitäisi keikkua minun kallisarvoisessa selässäni
vähän ajan päästä? Tuskinpa tuo on edes rataa muistanut opetella. Hmph.
***
***
'You're a dancer, but you're dancing on air. Just a matter of time till you fall...' Huomasin taas jääneeni ajattelemaan jotain ihan ylimääräistä, ja keskityin taas rataan ja kuuntelemaan musiikkia. Parin rätätätätätätä-kitararämpytyksen säestämänä vaihtui paljon nopeatempoisempi I Speed At Night soittoon ja hoputin orin laukkaan. Direction, just nowhere near the sun. You've go some stairs to heaven, you may be right... Kertosäkeen soolon alkaessa käännyin kokorataleikkaalle, lisäsin tempoa ja tein keskelle muutaman sulavan peräkkäisen laukanvaihdon, edelleen nopeassa temmossa. Adrenaliinin syöksyessä suonia pitkin ympäri kehoa saatoin vain keskittyä kaikella tahdolla suorassa pysymiseen ja laukan kokoamisen valmisteluun. Biisin lopusta olin ottanut lyhyen pätkän mikä hidastuu ja näinollen sain vaihdettua sulavasti seuraavaan raitaan ja seuraavaan askellajiin. Lyhyellä sivulla keräsin laukasta vauhdit ja pysäytin orin tasajaloin juuri pitkän sivun alkuun. You've seen them walking on the water. You've seen flying through the sky. They were frightening in the darkness, they had rainbows in their eyes... Muutaman sekunin pysähdys ja Egypt the Chains Are Onin rytmikkään jytinän säestyksellä samoilta jalansijoilta lähdin väistättämään kokorataleikkaalle aina puoleen väliin asti, jossa nopea pysähdys, rytmin haku ja piaffea määrätyt 8 askelta. Tahtia ei tarvinnut juuri hakea, vaan askeleet osuivat musiikin kanssa nappiin heti alust alkaen. Kevyellä pyynnöllä ori jatkoi kootussa ravissa eteenpäin, käännös oikealle ja käyntiin pidätys. Each day you hear the sand as it moves and whispers come and sail on my golden sea. Maybe one day you'll be just like me...and that's free... Kappaleessa on täydellinen hidas, lipuva ja unelmoiva kohta mihin sopii paremmin kuin hyvin pieni käyntipätkä, joten keskityin saamaan uljasta sotanorsua vähän pidentämään kaulaa asiallisemmaksi. Toivoa sopii että tuomareiden silmäluomet painuivat muutaman luokan tuijottelun jälkeen jo alaspäin, ei meinaan puhettakaan että meidän maailmanvaltias nöyrtyisi ja laskisi päätään kun aidan takana kyttäsi vieraita neitokaisia. Kulmassa vaihdettiin raitaa ja samalla artistia Diosta Bonfireen. Taas nostettiin laukkaa, ja tälläkertaa keskellä pitkää sivua tehtiin pieni hidastus ja kun kovaäänisistä kuului Heyo, I'm doing alright. Rolling down the highway at the speed of light. Heyo - gonna give 'em hell - through thunder and lightning tehtiin me Jayn kanssa siisti laukkapiruetti ja jatkettiin taas matkaa. Soolon alkaessa käännyin taas kokorataleikkaalle, askeleen pidennys ja keskellä kenttää vauhdikas laukanvaihto ja vauhdin kiihtyessä jatkettiin toiselle puolelle kenttää.
Rata alkoi lähestyä loppuhuipennusta, ja raita vaihtui Freedom Is My Beliefistä saman esittäjän Bang Down the Dooriin. Out in the shadows, locked out in the cold. I should turn and walk away. My instincts tell me ooh I can feel it, that you want me to stay... Reipasta keskiravia etiäpäin ja pitkällä sivulla selkeä temmon lisäys. Saatoin tuntea tukevan koulupenkin läpi pääkopassa asti kuinka ori heitti etusiaan lennokkaasti korkealle ylös ja pitkälle eteen, samalla puskien voimakkain liikkein takajaloilla itseään rytmikkäästi eteenpäin. Vähän ennen lyhyttä sivua siisti tahdin keräys ja keskeltä lyhyttä sivua käännös keskihalkaisijalle koottua, oikein korkeaa ja isoliikkeistä ravia lähelle tuomaripäätyä, pysähdys tasajaloin ja loppurumpusooloon syvä tervehdys, vapaat ohjat ja hurjat taputukset orin kaulalle. Loppuun löytyi vielä vähän Dioa, Hungry For Heavenin lyriikoiden säestämänä käveltiin pois radalta ja loppumetrien kohdalla musiikki hiljeni ja loppui kokonaan. You're a dancer, but you're dancing on air. Just a matter of time till you fall. You're a dreamer, pne night at the fair. But still you want it all. You're in danger, the last of a line. But the vision lasts forever.
***
***